Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
28293031123
45678910
11121314151617
18192021222324
2526272829301

RSS

 Hyvää uutta vuotta 2018!
04.01.2018 21:23 | ~Maxiini~

Laitetaanko taas alkuun ihmettelyt siitä mihin aika on mennyt? Viime vuonna en sitten kirjoittanut tänne kertaakaan... Noh, ei taida olla mikään ihme, kun taas tapahtunut niin paljon kaikkea ja viime kesä oli ihan täyspainoinen näyttelykesä.

Aloitetaan siis taas koirista.

Keväällä syntyi meille uusi pentu Catapha’s-kenneliin. Ellille viimeinen pentue ja olin jo valmiiksi varannut sieltä itselle tiikerinartun, joten Gemma muutti meille juhannuksena. <3 

Näyttelyitä kierrettiin kaikkiaan 16 + 6 pentunäyttelyä Gemman kanssa.

Vaihtelevalla menestyksellä.

Wagge keräsi tuloksia H *3, EH *8, ERI *4 ja kerran SAn.

Cata H *3, EH *9, ERI *2, SA *2 ja ekan SERTInsä!

Alma H *2, EH *7, ERI *5 ja kerran SAn.

Rontti siirtyi heinäkuussa veteraaneihin ja EH-linja muuttui ERI-linjaksi... EH *3, ERI *11, SA *6, vet-VSP *5, vet-ROP *5, SERTI *2, VSP, SUOMEN MUOTOVALIO, POHJOISMAIDEN VETERAANI VOITTAJA 2017 ja VETERAANI VOITTAJA 2017... juhuu! Wau!

Gemma sai 4 kertaa KPn, joista kerran oli VSP-pentu ja 3 kertaa ROP-pentu! 

 

Alma kävi myös virallisissa lonkka- ja kyynärkuvissa. Saaden tulokseksi D/C 0/0. Selkä kuvattiin epävirallisessa, kun ei vielä ikäriitä ja se oli puhdas.

Mutta aina on myös sitä vastustamista ja vuoden lopussa Cata sairastui märkäkohtuun ja vietimmekin pyhien välipäivät koiraa hoitaen, kohdunpoistoleikkauksen jäljiltä. Nyt näyttää kyllä jo hyvältä toipumisen suhteen, mut hetken aikaa sai olla kauhuissaan. 

Olen myös tehnyt omalle kennelilleni kotisivut, jos jotain kiinnostaa käydä kurkkimassa...

 http://www.maxs-great.webnode.fi

 

 

Ulkolinnuista luovuttiin sitten lopullisesti, kun joku peto kävi karsimassa kanaparven ja toisen hanhen. Viimeiselle hanhelle etsittiin sitten uusi koti, kun ei ole oikein pitää niitä yksin. Surullista, mut elämä vie eteenpäin ja Helmellä on varmasti hyvä olla uuden ukkonsa kanssa.

Kesällä myös vanhaherra iguaani oli nukkunut pois. :(

 

Neitsikka parvikin on elänyt elämäänsä eteenpäin.

Nipsu räpiköi itsensä hengiltä yhtenä yönä. Se oli todella kova pala, kun olin miettinyt sille pesintää. Siksi sitten siirsinkin pesintähaaveita jälleen.

Mutta syksyllä oli valkokasvonaaras muninut aviaarion nurkkaan ja ehtinyt sen verran hautoa, että munissa näkyi elämää, kun kyllästyi nurkassa kykkimiseen. Tein sitten taas nopean ratkaisun, kun Aimo ja Tähti olivat jo hetken koloilleet ympäri lintuhuonetta, niin iskin pöntöt aviin, munat näiden lempipönttöön ja muutaman parin heidän kanssa pesintäpuolelle, jotta sais lisäänkin sopivia pareja... Noh, Aimo ja Tähti eivät pettäneet, mutta poikasista vain yksi selvisi hengissä, Hattis.

Muut parit ei mennyt ihan kuin olin ajatellut. Thotille laitoin pariksi harmaan naaraan, mut siellähän se pesäili valkokasvonaaraan kanssa, jolle olin laittanut piilevän valkokasvo koiraan pariksi. Ja mietin miten saisin ne nyt pariutumaan oikein, jotta pesityksessä olisi jotain järkeäkin.

 

Tulossa on siis toivottavasti tipurikas vuosi ja koirienkin kanssa aiotaan kiertää näyttelyissä, minkä vain ehditään.


 - ~Maxiini~ | Kommentoi



 Hyvää Joulua!
25.12.2016 02:03 | ~Maxiini~

Jos jatkais koirista, kun jäi viime kirjoituksessa kesken... 

 

Kesä kierrettiin taas näyttelyissä.

Loppukesästä jopa tyttäreni esitti Ronttia mm. tanskandoggien erikoisnäyttelyssä.

Alma kävi myös ensimmäisessä pentunäyttelyssään Lahdessa.

Kokemuksen lisäksi Alma toi näyttelystä kennelyskän, johon Cata sairastui. Onneksi tunnen koirat niin hyvin, että pääsimme eläinlääkäriin ajoissa ja nestetiputukseen ja suonensisäisesti lääkkeiden jälkeen kuume laski ja pääsimme kotiin apteekin kautta (ette muuten usko mikä määrä lääkkeitä uppoo 77kiloiseen tanskandoggiin), eikä tauti ehtinyt ollenkaan keuhkoihin asti.

 

Itse pääsin myös tuomaroimaan yhdessä match show:ssa, mikä oli todella hauskaa ja mielenkiintoista... Hiukan myös ehkä vaativaa, kun parina vastakkain saattoi olla niin eri tyyppisiä koiria.

Vihdoin ja viimein sain myös kennelnimen, Max's Great !

 

Lintuja on taas vähentynyt.

 

Hanhiherra Masa tuli syksyllä tiensä päähän. Luultavimmin ihan vanhuuttaan (vaikka ei taida n.9-vuotias olla vielä mikään ikäloppu?)

Mignoneita meillä ei kans enää ole. Ensin myin vanhan pariskunnan ja sitten nuorista Sirin löytyi kuolleena. Sain hankittua Akille uuden rouvan, mutta jonkin ajan päästä ilmeisesti rotta oli hätyytellyt ja uusi oli kuollut ja Akikin jouduttiin lopettamaan. (Silloin kiukutti, kun kunnon rotanmyrkkyä ei enää saa oikein mistään!)

Viiriäisiäkin on enää yksi sininenpariskunta sisällä aviaariossa ja hiukan olen miettinyt, etten uusia ottaisi... Katsotaan vain, jos jotain kivaa tulee vastaan.

Helmiksiä löysin lisää, niiden vipellystä ja njuu-ääntelyä ilman en osannut olla.

Neitsikkaparvi on kans elänyt. Julia löytyi kuolleena ja Elmon kuoleman näin. Lähti ruokakipolta ja kesken lennon vain tipahti maahan ja se oli siinä, varmaan taas hetkeen järkyttävintä mitä oon kokenut, ensin en meinannut edes tajuta, et mitä tapahtui. :'( Tiuhti sentään muutti takas kotiin, joten parvessa sentään jotain positiivistakin. Neidille sain myös hankittua ulkoaviaarion, joka viritellään kunnolla paikoilleen keväällä. Sitten sisälinnut pääsevät ikkunasta ulos.

 

Välillä mietin, et kehtaanko kaikista kuolemista edes kirjoittaa tänne, kun näin harvoin kirjoittelee ja eläimiä on paljon (osa iäkkäämpänä meille muuttaneita), niin väkisin tuota luonnollista poistumaa tulee. Ikinä se ei ole kivaa ja ainakaan itse en siihen edes totu, vaan jokainen menetys kirpaisee ja monet itkut itketään, ennenkuin ne mukavat muistot korvaa sen menetyksen tuskan. 

 

Kissoista Jane muutti ulos se hiukan sekosi veljensä Tartsanin kuolemasta ja meni kirjaimellisesti pitkin seiniä. Meillä on kissoilla mahdollisuus päästä ulkorakennuksiin, navettakin pidetään kovillakin pakkasilla plussalla. Samanlailla aikoinaan Mässy aloitti ulkoilut.


( Päivitetty: 25.12.2016 03:03 )

 - ~Maxiini~ | Kommentoi



 Melkein vuosi, HUPS!
29.09.2016 16:24 | ~Maxiini~

...siis viimeisestä päivityksestä... Mihin on taas aika kadonnut?

Voi mistähän aloittais, vaikka koirista, kun niistä aina eniten kerrottavaa.
Mulla oli eka oma pentue. Kun ei  Cata tullut tiineeksi, niin käytin sitten Catan siskoa Elliä (Catapha's Gold Electra). Ruotsista löytyi komea keltainen uros Baltzahar (Thaidax Palava Rakkaus) ja rakkauden hedelminä syntyi kaksi ihanaa pikkuista urospentua.
"Reiska" ja "Hessu" kasvoivat hienosti ja muuttivat omiin koteihinsa.

Juuri sopivasti, että itselle suunniteltu tulevaisuuden kantanarttu muutti kotiin.
Alma (Great-Body's Nothing Think Bout Tomorrow) . Ihana pikkuinen tiikeri, joka on palavasti rakastunut Waggeen, joka tuntee tuon rakkauden hyvinkin kivuliaasti.

Wagge kävi kans terveystarkeissa saaden tulokseksi kyynärät 0/0, lonkat C/C ja sydän ok.

Näyttelyissä on taas kierretty ympäri Etelä-Suomea. Kolmen koiran kanssa. Wagge on kunnostautunut parhaiten saaden yhden sertin ja Cata nappasi yhden varasertin. Muuten arvostelut on olleet tasaista erittäin hyvää, muutamalla erinomaisella höystettynä. Ihan koirien näköisiä arvosteluja.

Mut niinkuin aina mun elämässä... Kun asiat on hyvin ja on paljon ihania asioita, niin sitten on se tasapainottavakin.
Rasmus juoksi pihalla, kuten miljoonia kertoja ennenkin, sillä erolla, et nyt alapihan käännöksen jälkeen tultiinkin rappusille kolmella jalalla. Eläinlääkärissä käynti ja tuomio ristisidevamma. Katsottiin kuitenkin särkylääkkeillä, et paranisiko, mut ei muutosta.
Oli muuten niin vaikea paikka varata Rasmukselle aikaa Lahteen. Varmistettiin vielä diagnoosi ja sitten lopetettiin. Rasmus nukahti häntää heiluttaen perheen ollessa ympärillä. <3


Kiitos yhteisistä vuosista! 1.11.2006-2.9.2016

 

Jatkankin tätä myöhemmin... (itku tauko)

 


 - ~Maxiini~ | Kommentoi


©2018 Max's - suntuubi.com