Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
27282930123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031

RSS

 Hyvää Joulua!
25.12.2016 02:03 | ~Maxiini~

Jos jatkais koirista, kun jäi viime kirjoituksessa kesken... 

 

Kesä kierrettiin taas näyttelyissä.

Loppukesästä jopa tyttäreni esitti Ronttia mm. tanskandoggien erikoisnäyttelyssä.

Alma kävi myös ensimmäisessä pentunäyttelyssään Lahdessa.

Kokemuksen lisäksi Alma toi näyttelystä kennelyskän, johon Cata sairastui. Onneksi tunnen koirat niin hyvin, että pääsimme eläinlääkäriin ajoissa ja nestetiputukseen ja suonensisäisesti lääkkeiden jälkeen kuume laski ja pääsimme kotiin apteekin kautta (ette muuten usko mikä määrä lääkkeitä uppoo 77kiloiseen tanskandoggiin), eikä tauti ehtinyt ollenkaan keuhkoihin asti.

 

Itse pääsin myös tuomaroimaan yhdessä match show:ssa, mikä oli todella hauskaa ja mielenkiintoista... Hiukan myös ehkä vaativaa, kun parina vastakkain saattoi olla niin eri tyyppisiä koiria.

Vihdoin ja viimein sain myös kennelnimen, Max's Great !

 

Lintuja on taas vähentynyt.

 

Hanhiherra Masa tuli syksyllä tiensä päähän. Luultavimmin ihan vanhuuttaan (vaikka ei taida n.9-vuotias olla vielä mikään ikäloppu?)

Mignoneita meillä ei kans enää ole. Ensin myin vanhan pariskunnan ja sitten nuorista Sirin löytyi kuolleena. Sain hankittua Akille uuden rouvan, mutta jonkin ajan päästä ilmeisesti rotta oli hätyytellyt ja uusi oli kuollut ja Akikin jouduttiin lopettamaan. (Silloin kiukutti, kun kunnon rotanmyrkkyä ei enää saa oikein mistään!)

Viiriäisiäkin on enää yksi sininenpariskunta sisällä aviaariossa ja hiukan olen miettinyt, etten uusia ottaisi... Katsotaan vain, jos jotain kivaa tulee vastaan.

Helmiksiä löysin lisää, niiden vipellystä ja njuu-ääntelyä ilman en osannut olla.

Neitsikkaparvi on kans elänyt. Julia löytyi kuolleena ja Elmon kuoleman näin. Lähti ruokakipolta ja kesken lennon vain tipahti maahan ja se oli siinä, varmaan taas hetkeen järkyttävintä mitä oon kokenut, ensin en meinannut edes tajuta, et mitä tapahtui. :'( Tiuhti sentään muutti takas kotiin, joten parvessa sentään jotain positiivistakin. Neidille sain myös hankittua ulkoaviaarion, joka viritellään kunnolla paikoilleen keväällä. Sitten sisälinnut pääsevät ikkunasta ulos.

 

Välillä mietin, et kehtaanko kaikista kuolemista edes kirjoittaa tänne, kun näin harvoin kirjoittelee ja eläimiä on paljon (osa iäkkäämpänä meille muuttaneita), niin väkisin tuota luonnollista poistumaa tulee. Ikinä se ei ole kivaa ja ainakaan itse en siihen edes totu, vaan jokainen menetys kirpaisee ja monet itkut itketään, ennenkuin ne mukavat muistot korvaa sen menetyksen tuskan. 

 

Kissoista Jane muutti ulos se hiukan sekosi veljensä Tartsanin kuolemasta ja meni kirjaimellisesti pitkin seiniä. Meillä on kissoilla mahdollisuus päästä ulkorakennuksiin, navettakin pidetään kovillakin pakkasilla plussalla. Samanlailla aikoinaan Mässy aloitti ulkoilut.


( Päivitetty: 25.12.2016 03:03 )

 - ~Maxiini~ | Kommentoi



 Melkein vuosi, HUPS!
29.09.2016 16:24 | ~Maxiini~

...siis viimeisestä päivityksestä... Mihin on taas aika kadonnut?

Voi mistähän aloittais, vaikka koirista, kun niistä aina eniten kerrottavaa.
Mulla oli eka oma pentue. Kun ei  Cata tullut tiineeksi, niin käytin sitten Catan siskoa Elliä (Catapha's Gold Electra). Ruotsista löytyi komea keltainen uros Baltzahar (Thaidax Palava Rakkaus) ja rakkauden hedelminä syntyi kaksi ihanaa pikkuista urospentua.
"Reiska" ja "Hessu" kasvoivat hienosti ja muuttivat omiin koteihinsa.

Juuri sopivasti, että itselle suunniteltu tulevaisuuden kantanarttu muutti kotiin.
Alma (Great-Body's Nothing Think Bout Tomorrow) . Ihana pikkuinen tiikeri, joka on palavasti rakastunut Waggeen, joka tuntee tuon rakkauden hyvinkin kivuliaasti.

Wagge kävi kans terveystarkeissa saaden tulokseksi kyynärät 0/0, lonkat C/C ja sydän ok.

Näyttelyissä on taas kierretty ympäri Etelä-Suomea. Kolmen koiran kanssa. Wagge on kunnostautunut parhaiten saaden yhden sertin ja Cata nappasi yhden varasertin. Muuten arvostelut on olleet tasaista erittäin hyvää, muutamalla erinomaisella höystettynä. Ihan koirien näköisiä arvosteluja.

Mut niinkuin aina mun elämässä... Kun asiat on hyvin ja on paljon ihania asioita, niin sitten on se tasapainottavakin.
Rasmus juoksi pihalla, kuten miljoonia kertoja ennenkin, sillä erolla, et nyt alapihan käännöksen jälkeen tultiinkin rappusille kolmella jalalla. Eläinlääkärissä käynti ja tuomio ristisidevamma. Katsottiin kuitenkin särkylääkkeillä, et paranisiko, mut ei muutosta.
Oli muuten niin vaikea paikka varata Rasmukselle aikaa Lahteen. Varmistettiin vielä diagnoosi ja sitten lopetettiin. Rasmus nukahti häntää heiluttaen perheen ollessa ympärillä. <3


Kiitos yhteisistä vuosista! 1.11.2006-2.9.2016

 

Jatkankin tätä myöhemmin... (itku tauko)

 


 - ~Maxiini~ | Kommentoi



 Pika päivitys.
04.11.2015 11:34 | ~Maxiini~

Mihin tää aika on taas mennyt ja mistä näitä koiria oikein tulee...

 

Noh, aika on mennyt töissä, koulussa, kotona ja koiranäyttelyissä. Ihan kiirettä on riittänyt.

Koiranäyttelyissä Wagge keräsi joka pentuluokasta ROP-pentu tittelin ja kunniapalkinnon (KP) Tanskandoggien erikoisnäyttelyssä oli sitten vielä kaikkien värien BIS 2-pentu.
Junnuluokkiin siirryttyä ollaan oltu tasaisen erittäinhyviä (EH)
Rontti pokkasi tänä kesänä ekan sertinsä (juhuu!) ja taisi yksi varasertikin tulla.

Mä niin tykkään koiranäyttelyistä, vaikkei noi omat mitään näyttelytähtiä olekaan olleet. Lähtevät kuitenkin aina riemumielin, kun näkevät, et näyttelyreppu on pakattu.

Sitten meille tulla tupsahti tuollainen 5vuotias narttudoggi, Cata. Rontin puolisisko äidin puolelta. Isän puolelta sit suku menee mustiin doggeihin ja sieltä löytyy mun ekan dogin vanhemmat 5:ssä ja 6:ssa polvessa.
Kaunis iso keltainen, mut mustan dogin luonteella varustettuna. <3
Cata kävi myös heti virallisissa kyynär- ja lonkkakuvissa, saaden sieltä tulokseksi 0/0 ja C/C. Catalle tulee omasivu zoon puolelle, kunhan ehdin.

 

Lintuja on taas tullut ja mennyt.

Hanhien haudonta onnistui ja kahdesta poikasesta toinen kasvoi isoksi asti.

Kanoja ei enää ole kuin hämäläisten parvi.

Siniviiriäisien vanhin kukko heitti lusikan nurkkaan ja nyt onkin sitten vain vanhoja kanoja pariskuntana ja Ra ja tätinsä. Että näidenkin kasvatus on nyt jäähyllä, kunnes sitten hankin täysin uutta verta tulevaisuudessa.

Helmiksien kanssa ollut niin huonoa tuuria, ettei meinaa oma käsitys riittää.
Keväällä tulleista kolmesta ensin naaras muni itsensä hengiltä, sitten yksi koiras katkaisi niskansa, kolmas sokeutui kaihin takia, mut eli kaverin seurana puolisen vuotta.
Sitten kuoli luultavimmin vanhuuttaan edellisestä porukasta selvinnyt koiras ja tää kaihisilmäinen selvästi luovutti ja kuoli pari päivää myöhemmin.
Eli helmiksiäkään meillä ei enää ole. Hiukan ahdistaa, kun koin ne jotenkin niin omiksi pikkulinnuiksi ja niiden Njuu-huhuilua on hirmu ikävä... Ehkä vielä joskus.

Neitsikoita on tullut taas lisää, hups.
Poikasista jäi muutama kotiin. Ja Nipsu (omakasvatti) palautui kotiin parin kaverin kanssa. Sitten haettiin vielä eläinsuojeluyhdistyksen kautta pariskunta.
Vastapainoksi näille lisäyksille Dali tuli tiensä päähän. Mut tän hetkinen saldo neitsikoissa on 26kpl.


 - ~Maxiini~ | Kommentoi


©2017 Max's - suntuubi.com